Teksti: Tero Hokkanen. Kirjoitus on alun perin julkaistu Tietoasiantuntija-lehdessä 4/2023.  

Järkevät pelisäännöt ovat hyvän pelin ensimmäinen vaatimus. Jos säännöt eivät tue reilua peliä, harvoin pelaamisessa on järkeä. Tarve uusiin sääntöihin on ilmeinen: olemme globaalilla tasolla ylittäneet jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta. Olemme siis vasta opettelemassa käyttäytymään tällä planeetalla ja siksi kehitys ei varmasti jää tähän, vaan sääntely ja raportointivaatimukset tulevat kehittymään myös tulevaisuudessa.

Yritysten kestävän kehityksen raportointi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on Euroopan unionin direktiivi, joka astui voimaan 5. tammikuuta 2023. Tämä uusi direktiivi modernisoi ja vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat sosiaalista ja ympäristötietoa, jotka yritysten on ilmoitettava. CSRD edellyttää yrityksiä raportoimaan kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä yhdessä taloudellisen raportoinnin kanssa.

CSRD:n ansiosta yritykset ymmärtävät paremmin kuinka he vaikuttavat ympärillä olevaan maailmaan, sekä millaisia mahdollisia vaikutuksia ympäröivällä maailmalla on liiketoimintaan. Tätä kaksisuuntaista arviota kutsutaan kaksoisolennaisuudeksi (double materiality), jolla on keskeinen rooli raportoinnissa. Tämä tuottaa parempaa läpinäkyvyyttä kumppaneille ja sijoittajille, kun liiketoiminnan mahdollisuuksista ja riskeistä vallitsee kattavampi ja vertailtavissa oleva tilinpito.

Raportointivaatimukset otetaan käyttöön asteittain eri tyyppisille yrityksille. Ensimmäisten yritysten on sovellettava standardeja tilikaudella 2024, ja raportit julkaistaan vuonna 2025. Listatut pk-yritykset ovat velvollisia raportoimaan vuodesta 2026 alkaen, ja niillä on mahdollisuus vapaaehtoiseen raportoinnin sivuuttamiseen vuoteen 2028 asti.

Vapaaehtoisuudesta huolimatta raportointia kannattaa kuitenkin lähteä kehittämään välittömästi, sillä vastuullisuustieto kumppaneille ja asiakkaille on liiketoiminnan edellytys yhä enenevissä määrin. Tämä johtuu siitä, että yritysten, joita CSRD koskee, on tiedettävä toimitusketjujensa sisältö.

Listaamattomille pk-yrityksille EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) tulee kehittämään yksinkertaisemmat ja vapaaehtoiset standardit, joita pk-yritykset voivat hyödyntää raportoinnissaan.

Raportointivelvollisuudet pk-yrityksen näkökulmasta

Suurissa yrityksissä on yleensä paremmin resursseja valmistautua tämänkaltaisiin muutoksiin, mutta pienemmissä yrityksissä resurssit voivat olla tiukemmalla. Seuraavaksi avaan raportointivelvollisuuksia erityisesti pk-yritysten kannalta.

Jos mahdollista, kannattaa investoida hyvään kumppaniin raportoinnin kehittämisessä. Tässä voi säästää paljon aikaa ja vaivaa, ja siten myös rahaa. Laadukas raportointi on myös kilpailuetu. Konsulttiyrityksissä kehitys on käynnissä ja heiltä voi saada erinomaisia työkaluja ja prosessiosaamista. 

Keskustelun aloittaminen ja tiedon kerääminen omien sidosryhmien kanssa on tärkeää ja se kannattaa aloittaa ajoissa. Yritysten kannattaa alkaa vaatia CSRD:n mukaista raportointia laite- ja materiaalitoimittajiltaan. Myös yritysten omien asiakkaiden vaatimukset alkavat tiukentua.

Osana CSRD:tä yrityksille on tärkeää ottaa käyttöön jatkuvan kehittämisen prosessi, sillä puhdas siirtymä, kestävän kehityksen mukainen toiminta, kiertotalous ja systeeminen muutos ovat pitkiä, toisiinsa linkittyviä vuosikymmeniä kestäviä prosesseja. 

EU-rahoitteisia hankkeita toteutetaan nyt kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Yrityksillä on käytettävissään monenlaista tukea näihin tarkoituksiin.

Olen mukana WeCircle – Kestävää kasvua kiertotaloudesta -hankkeessa, jossa tuemme Uudellamaalla toimivia pk-yrityksiä kiertotalousosaamisen kehittämisessä sekä aktiivisen kiertotaloustoiminnan edistämisessä erityisesti Porvoon alueella. Kehitysyhtiö Posintra vetää hanketta ja Laurea-ammattikorkeakoulu on mukana osatoteuttajan roolissa. Tulemme järjestämään mm. tietoiskuja kiertotaloudesta ja haluamme kutsua mukaan kaikki Uudellamaalla toimivat kiinnostuneet pk-yritykset.

Lähteet

Kirjoittaja:

MMM Tero Hokkanen työskentelee projektiasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa WeCircle-hankkeessa sekä on Systeeminen muutos Suomi ry:n hallituksen varajäsen. Kirjoitusta tehdessä on hyödynnetty tekoälyä.